Yleistä

Pentujen teettämisen pohjaksi on otettava jalostukseen sopiva narttu, joka on menestynyt hyvin niin näyttelyissä kuin kokeissakin. Tämän lisäksi koirasi on rodun keskitasoa parempi, silloin nartullasi on jalostukseen käytettävä arvo.

On uskomuksia, että koira aikuistuu ja se alkaa ajaa paremmin, ja on uskomuksia, että nartun terveyden kannalta on hyvä kun se tekee pennut. Nartun omistajan itsekkyys ja oman koiran erinomaisuus kannustavat pentujen teettämiseen, vaikka koiramme ei olisi siihen kelvollinen. Narttu voi yhtä hyvin vaikka sillä ei teetäkään pentuja. Jokaisella nartun omistajalla on oma vapaus pentujen teettämiseen. SKL ja rotujärjestö voivat vain ohjata nartun omistajaa. Monella rotujärjestöllä on PEVISA-säännöt, jotka asettavat vähimmäisvaatimukset pentujen teettämiselle. Ainoastaan kysynnän ja tarjonnan laki säätelee heikkotasoisia koiria käyttämästä jalostukseen omassa rodussamme. Kun olet kuitenkin päättänyt teettää nartullasi pennut, esitän joitakin asioita Sinulle huomioitavaksi.

Uroksen valinta

Rotujärjestömme jalostusneuvonta on paras asiantuntija kun alat valita nartullesi uroskumppania. Toinen merkittävämpi neuvoja on periyttämistilastot. Nykyisenä tietokoneaikana on helppo saada tarkat tiedot tarjolla olevista siitosuroksista. Kun olet päätynyt siihen että astutat narttusi, ota yhteyttä hyvissä ajoin suunnittelemasi uroksen omistajaan, ja tiedustele onko hän valmis astuttamaan narttusi omalla uroksellaan. Kerro mahdollinen astutusaika ja sovi astutuksen hinta. Useimmitenhan on niin, että tässä asiassa päästään helposti yhteisymmärrykseen. Tee SKL-kaavakkeella astutussopimus. Kun narttusi alkaa ”tiputtaa” pidä uroksen omistaja ajan tasalla.

Oikea astutusajankohta

Yleisin syy ”tyhjäksi jäämiseen” on väärä astutusajankohta, yleensä liian myöhäinen. Esikiiman pituus vaihtelee, mutta useimmilla nartuilla paras ajankohta astutukselle on 11 – 14 vuorokausi kiiman alkamisesta. Kirjallisuudessa suositellaan kahta astutusta, koska munasolut ( jotka eivät kaikki irtoa samalla hetkellä, ja niiden kypsyminen vie vielä pari vrk) elävät nartun elimistössä 2 – 3vrk ja siittiöt elävät jopa 4 – 6 vrk. Eli jos munasolut kypsyvät kiiman 12. päivänä, ja se astutetaan 14 päivä ensimmäisen kerran jää pentue todennäköisesti pieneksi. Toisinpäin: jos astutus tapahtuu 12. pvä ja munasolut kypsyvät kahtena seuraavana päivänä on pentueesta odotettavissa suurempi. Tarkka ajankohta voidaan määrittää nartun verinäytteestä ja solunäytteestä, useimmiten riittää kiiman tarkka seuraaminen ja nartun käyttäytymisen seuraaminen. Muiksi syiksi huonoon tulokseen on esitetty liian kovaa rasitusta ennen kiimaa ( huono ravitsemustila) ja lauman dominoivan nartun vaikutusta ”alempana” olevan nartun kiimaan ( hillitsee). Sairauksista mm. kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa kiimojen vaimentumista.

Varmista raskaus

Koira kantaa noin 63 vuorokautta. Pentuekokoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. nartun koko, ikä, perimä, hoito ja astutusajankohta. Koirilla tapahtuu ”keskenmenoja”. Ensimmäisellä kolmanneksella sikiöt voivat absorboitua eli imeytyä elimistöön ilman näkyvää vuotoa, myöhemmin tapahtuva keskenmeno yleensä näkyy vuotona. Osa sikiöistä voi mennä kesken, ja osa jatkaa kehitystään normaalisti. Tiineys todetaan fysiologisista muutoksista ( esim. käyttäytyminen), ultraäänellä n. 25 vrk kohdalla tai röntgenillä. Koiran tiineyttä ei voi todeta hormonaalisilla testeillä virtsasta, koska progesteronia erittyy oli koira tiine tai ei.

Madota

Narttu tulee madottaa ennen astutusta, 2-3 viikkoa ennen synnytystä ja 2-3 viikkoa synnytyksen jälkeen. Pennut lääkitään ensimmäisen kerran 2-3 viikon iässä, joka toistetaan 5 ja 11-viikon iässä, ja tarvittaessa useammin.

Varaa eläinlääkäri

Synnytystä varten on hyvä sopia ”oman” eläinlääkärin kanssa puhelinpäivystyksestä. Yleensä ongelmia ei tule, kun niihin on varautunut ja eläinlääkärin ”mukanaolo” luo nartunomistajankin tunnelataukseen hieman rauhoitusta!

Muutamaa päivää ennen laskettua aikaa aloitetaan lämmön mittaaminen. Nartun lämpötila peräsuolesta mitattuna on normaalisti 38 – 38,5 C. Noin puoli vuorokautta ennen synnytyksen alkua lämpö putoaa jopa alle 37C. Synnytyksen alkaessa on ruumiinlämpö palautunut normaaliksi.

Varaa pentulaatikon luo kynä ja paperia ja laita ylös synnytyksen eri vaiheet ( polttojen tiheys, väliaikojen pituudet, pentujen syntymäajat, vuotojen värit). Kirjanpito on tarpeen, jos tulee ongelmia. Toiset nartut häiriintyvät ihmisten läsnäolosta ja tekevät pennut vasta yksin ollessaan. Narttu, joka elää perheenjäsenenä, tukeutuu yleensä ihmiseen synnytyksessäkin.

Avautumisvaihe kestää koiralla 6-12 tuntia. Koira tuntee avautumisvaiheen epämiellyttävänä, minkä takia se voi olla levoton, ruokahaluton ja äreä. Koira läähättää, vaihtaa alati paikkaa, tärisee, raapii mattoja ja pentulaatikon sisustusta sekä vetäytyy yksinäisyyteen. Avautumisvaiheen alussa koiran ruumiinlämpö on tavallisesti 37 paikkeilla, mutta se nousee synnytyksen edistyessä vähitellen noin 39. Avautumisvaiheessa koiralle saa antaa vettä juotavaksi, mikäli koira haluaa juoda. Jos koira pyrkii ulos, sitä on ulkoilutettava ehdottomasti taluttimeen kytkettynä, koska monet avautumisvaihetta potevat koirat haluavat vetäytyä piiloon synnyttämään.

Synnytyspolttojen alettua ensimmäinen pentu syntyy tavallisesti 10-30 minuutin kuluessa. Jos ensimmäinen pentu ei ole syntynyt noin 1-2 tunnin kuluessa synnytyspolttojen alettua, on otettava yhteys eläinlääkäriin. Jos koiralla on kunnollisia polttoja mutta pentu ei tule ulos 30-60 minuutin kuluessa, on otettava yhteys eläinlääkäriin. Kaikki pennut ovat syntyneet tavallisesti muutamassa tunnissa mutta synnytys voi kestää jopa 24- 36 tuntia, jos pentuja on paljon. Jos pentujen syntymisen väliaika on yli 4 tuntia, ota yhteys eläinlääkäriin.

Juuri ulos tullut pentu annetaan emolle kalvoista vapautettavaksi ja nuoltavaksi. Jos emo ei ryhdy toimeen on avustajan poistettava pennulta kalvot ja kuivattava se. Jos pentu ei emon nuolemisesta tai avustajan kuivauksesta huolimatta osoita noin puolessa minuutissa elonmerkkejä, avustajan on tarkistettava, onko pennulla limaa hengitysteissä. Pennun suu avataan varovasti. Pikkusormella pennun kitalakea ja nielua pyöräyttämällä lima poistetaan suusta ja nielusta. Vironnut pentu pannaan emon nisälle ja tarkastetaan että se pystyy imemään. Avustajan on syytä tarkkailla että emo ei pääse liiskaamaan imeviä pentuja alleen tai pentulaatikon seinän väliin ponnistellessaan seuraavaa pentua ulos.

Synnytysongelmista tavallisimmat ovat polttoheikkous ja synnytysesteet. Polttoheikkoutta aiheuttavat pienet tai suuret pentueet, nartun alikuntoisuus, nartun korkea ikä ( rappeutunut kohtu) ja väsyminen suurta pentuetta synnyttäessä. Synnytysesteitä muodostavat lantion kokoon nähden isot sikiöt , sikiön virheasento synnytyskanavassa sekä kuolleet sikiöt.

Millainen on emon hoivavietti

Emon terveydentilaa on seurattava tarkasti viikko synnytyksen jälkeen. Utaretulehdus ja kohtutulehdus ovat suurimmat uhkat, kalkkikramppeja esiintyy useimmiten vanhoilla nartuilla. Yleensä nartut pystyvät hoitamaan pesueen yksin. Narttu, joka hylkii pentujaan, vaikka olisi itse terve, ei omaa vahvaa hoivaviettiä ja sitä ei kannattaisi enää pennuttaa.

Pentuja käsitellään ja punnitaan päivittäin. Painon kehityksestä pidetään kirjaa, terve pentu kasvaa tasaisesti vaikka se olisi pieni syntymäpainoltaan, normaali dreeverin pentu painaa syntymähetkellä siinä 350g. Huomioitava että mikäli pentue on suurilukuinen niin syntymäpaino yhdellä pennulla yleensä pienempi ja jos pentueessa on vähän pentuja niin silloin pennut ovat yleensä suurikokoisempia. Pientä pentua ei pidä sekoittaa heikkoon, vajaasti kehittyneeseen pentuun. Pennut totutetaan erilaisiin tilanteisiin ja opettaminen aloitetaan leikin varjolla.

Koira rinnastetaan tavaraan ja esineeseen

Pentua myydessä kannattaa aina tehdä kirjallinen kauppakirja. Kuluttajansuojalaissa koira rinnastetaan esineeseen tai tavaraan. Kuluttajansuojalain mukaan oleellista on, kuka myy ja kenelle, ei se mitä myy. Lakia sovelletaan silloin, kun kaksi eriarvoista ( kuluttaja – elinkeinonharjoittaja) tekee kauppaa keskenään. Laissa määritellään kuluttaja ja elinkeinonharjoittaja. ”Myyjä katsotaan kuluttajasuojalain tarkoittamaksi elinkeinonharjoittajaksi, jos kolmen tai useamman edellisen vuoden aikana on rekisteröity Kennelliittoon vuosittain vähintään yksi pentue tai jos kuluvan ja / tai edellisen vuoden aikana on rekisteröity kaksi tai useampia pentueita.” ( suora lainaus Koiralakikirjasta, sivulta 73). Laki on molempien puolella – ostajankaan kohtuuttomia vaatimuksia ei hyväksytä. Kauppakirjassa kannattaa mainita rodussa yleisesti esiintyvät sairaudet, näin ostaja tulee niistä tietoiseksi viimeistään hetkeä ennen lopullista ostopäätöstä.

Varaudu ongelmiin

Ongelmiin tehoaa parhaiten ennaltaehkäisy. Huolehdi nartun hyvästä kunnosta, hoida rokotukset ja madotukset ennen astutusta. Varaudu ongelmiin, niin tunnistat ne ajoissa. Valmistele paperityöt etukäteen ( kasvattajasitoumus, kauppakirjat, pennun hoito-ohjeet). Pyri välttämään sairauksia valitsemalla huolella vanhemmat, ja varaudu vastaamaan asiallisesti ostajille ongelmatilanteissa.

Hoida siitosnarttu huolella

Nartun ruokinnasta on kirjallisuudessa paljon tietoa. Vahvan lihapitoisen ruokinnan arvellaan aiheuttavan ylisuurten pentujen kasvua. Yksipuolinen ravinto voi aiheuttaa alikuntoisuutta, vaikka narttu söisi määrällisesti riittävästi. Ennen astutusta on pyrittävä monipuoliseen, rasitukseen suhteutettuun ruokintaan. Ruuan tulee olla laadukasta ja vasta neljännestä tiineysviikosta alkaen ruuan määrää lisätään vähitellen. Maitojauhe, keitetty kananmuna ja liha ovat laadukkaita proteiinin lähteitä. Maitojauhe, piimä ja raejuusto ovat hyviä luonnollisia kalsiumin lähteitä. Tiineyden puolessa välin nartulla voi olla anemiaa, ja silloin kypsennetty maksa tai veri pieninä annoksina ( 3x vkossa 20g maksaa 10 elopainokiloa kohti) on tarpeen. Tiineyden lopulla ruoka on syytä jakaa useampaan annokseen, koska sikiöt vievät tilaa mahalaukulta ja suolistolta, eikä narttu pysty kerralla syömään koko päivän annosta. Pentukuivamuonasta kantava ja imettävä narttu saa tarvittavat lisävitamiinit ja -kivennäisaineet, penturuokaa voi antaa jo pari viimeistä tiineysviikkoa.

Veli-Matti Hynynen

Lähteitä:

  • Esko Nummijärvi, Ajokoiramies
  • Koponen Auli, Koira saa pentuja
  • Koskentalo Helena, Parempaan pentutulokseen
  • Ojala & Jaakonsaari, Koiralakikirja
  • Kennelliiton kasvattajakurssit
  • Silja Jokinen, Pystykorvajärjestö