Tähän tiedotteeseen on koottu SDJ:n hallituksen ja sääntö- ja koulutustoimikunnan antamia tulkintaohjeita ja linjauksia koskien DRAJ-sääntöjen ja ohjeiden soveltamista. Tätä tiedotetta päivitetään tarvittaessa uusien linjauksien myötä.
Paikannuslaitteen käyttö
Tracker Artemis -laitteen Aäninäyte-toiminnolla saatava tieto koiran ajamisesta voidaan tulkita ohjeiden edellyttämäksi paikannuslaitteeseen soittamiseksi. Tuomarien on varmistuttava, että heille soitettava ääninäyte on tilattu varmasti koeteltava koiran laitteesta.
Ajon alku voidaan todeta paikannuslaitteeseen soittamalla. Tuomarien on pyrittävä viipymättä kuulemaan ajoa myös ilman paikannuslaitetta. Jos ajoa ei kuulla lainkaan ilman paikannuslaitetta, se lasketaan menetetyksi hakuajaksi.
Ominaisuuksien arvostelu
Hakunumeron antaminen lyhyissä hauissa:
– Mikäli hakua ennen yöjäljen löytymistä tai ylösottoa ehtii tapahtua niin vähän aikaa, etteivät tuomarit voi arvostella hakua, merkataan hakunumeroksi – (viiva). Tällöin koirakohtaiseen pöytäkirjaan tuleva hakunumero määräytyy vain toisen erän haun mukaan.
– Mikäli haut ovat molemmissa erissä näin lyhyet ja kumpaakaan ei voida arvostella, voidaan koiranohjaajan niin halutessa koetella koiraa koeajan päätyttyä sen aikaa oletusti tyhjässä maastonkohdassa, että haku voidaan arvostella. Tällöin koiraa ei voida haun takia sulkea kokeesta. Mikäli koiranohjaaja ei halua koetella hakua koeajan jälkeen, annetaan koiralle päivän hakunumeroksi 3 ja lisätietoihin kerrotaan hakunumeron syy.
Ajoeläimen toteaminen
Ajoeläimen toteaminen tehdään ensisijaisesti näkö- tai jälkihavainnoista. Mikäli ajettavasta ei saada näkö- tai jälkihavaintoa, merkataan ajoeläimeksi se, jonka koeryhmä ylituomarin kanssa toteaa ajotapahtumien ja paikallisen riistakantojen tuntemuksen perusteella todennäköisimmin olevan kyseessä.
Sorkkaeläimiä koskevat ohjeet
Järjestäjä voi rajata kokeista ajoeläimiä, jos koemaastoissa niiden ajattaminen ei ole luvallista.
Suositellaan, että kokeissa olisi mahdollista ajattaa aina kaikkia eläimiä, joiden ajattaminen on maastoissa luvallista.
Ajoeläinten rajaamiselle pitäisi olla aina perusteltu syy. Järjestäjän omat mieltymykset eivät ole hyvä peruste.
Lumi- tai muiden keliolosuhteiden muuttuminen sorkkaeläimille eläinsuojelullisesti vaarallisiksi on velvoittava syy rajata ko. eläimet pois kokeesta, myös lyhyellä varoitusajalla.
Kokeeseen ilmoittautujalle on kerrottava, mitä eläimiä on mahdollisesti rajattu kokeesta pois.
Metsäkauriin sekä valkohäntä- ja kuusipeuran ajattaminen on tällä hetkellä kielletty 31.1 jälkeen.
Koiran laillisuus sorkkaeläimen ajoon on aina koiranohjaajan vastuulla. Mikäli koira on korkeudeltaan yli metsästysasetuksen salliman rajan, ovat sorkkaeläimet sille automaattisesti ei-haluttuja ajoeläimiä.
Ryhmätuomarin tulee kysyä ennen irtilaskua, mitkä ajoeläimet koiranohjaaja hyväksyy koiransa suoritukseen.
Koiranohjaajan/koejärjestäjän rajatessa pois ajoeläimiä, niiden haku/ajo käsitellään Palkintotuomarin ohjeiden pykälän 2.2 kohdan 8 mukaisesti (Kohtuuton häiriö).
Eläimen toteaminen tulee suorittaa varoen säikyttämästä ajettavaa.
Ylösoton venyminen sorkkaeläimelle tulee arvostella ankarammin kuin tassueläimille.
Herättelyä sallitaan enemmän, mutta merkataan lisätietoihin saman ohjeen mukaisesti kuin aiemmin.
Sorkkaeläimen karkotessa hyvin kauas, koira saattaa jättää ajon. Metsästysintoa ei tule arvostella heikentävästi, ellei koira tämän jälkeen lopeta tarmokasta työskentelyä uuden ajettavan löytämiseksi.
Ajoerän ajoeläin on se, mitä koira on ko. erässä ajanut pidemmän aikaa.
Mikäli jonkin erän ajoeläin on sorkkaeläin, tulos merkataan S-merkillä koepöytäkirjan huomautuksia-sarakkeeseen, sähköisessä koetallennusjärjestelmässä merkintä tulee automaattisesti kirjattaessa ajoeläin Muu.
